Skip to main content

Pohjois-Savon Hyvinvointialue on karttaan merkitty numerolla 13. (kuva vaalit.fi)

Hyvinvointialueiden aluevaltuustovaalien viimeinen äänestyspäivä ja vaalitulosilta oli tammikuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina. Viikon 4 alusta aluevaltuutetuilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus alkaa perehtymään Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan Aluevaltuutetun oppaaseen, johon on koottu selkeästi aluevaltuustojen tulevaisuutta.

Valtakunnallisesti hyvinvointialue on jaettu 21 osaan. Ihmetystä herättävä asia on itäisen ja läntisen Uusimaan väliin jäävä Helsingin alue, joka saa itsehallinnon kuulumatta mihinkään hyvinvointialueeseen tai aluevaltuustoon. Ahvenanmaalla on sama tilanne, mutta saaren eriytyminen on Pohjanlahden mantereella asuville suomalaisille jo historiallinen itsestäänselvyys. Eikä itsehallinnollisen Ahvenanmaan eriytyminen Suomen hyvinvointialueista ja aluevaltuustoista hämmästytä. Ihmetystä herättää valtakunnan Hyvinvointialueista eriytyvä Helsinki.

Pohjois-Savon aluevaltuutetuista yli puolet kunnanvaltuutettuja

Pohjois-Savon Hyvinvointialueelle tuli valituksi Kuopiosta 33 aluevaltuutettua. Kaikkiaan Pohjois-Savossa on 69 aluevaltuutettua, siis kymmenen vähemmän kuin Lapissa.

Pohjois-Savossa puolueiden paikat jakaantuivat Keskustalle 21, Sosiaalidemokraateille 13, Kokoomukselle 12, Perussuomalaisille 7, Vasemmistoliitolle 6, Kristillisdemokraateille 5, Vihreille 4 ja Liike Nyt sai yhden paikan.

Pohjois-Savon Hyvinvointialueen aluevaltuutetuista peräti 51 on taustaltaan politiikan konkareita, kunnanvaltuutettuja.

Aluevaltuustovaaleissa äänestysprosentti jäi koko maassa huonoksi. Äänioikeuttaan käytti vain alle puolet äänioikeutetuista. Koko maan äänestysprosentti oli 47,5 % ja Pohjois-Savossa 45,6 %

Kokoomuksen kannatusprosentti oli maan korkein 21,6%, Pohjois-Savossa 16,8%. Toiseksi suurin kannatusprosentti oli Sosiaalidemokraateilla 19,3%, Pohjois-Savossa kannatusprosentti oli 19,0%. Keskusta kiri ohi Pohjois-Savossa 28,5% kannatuksella, koko maan kannatuksen jäädessä 19,2%.

Kolmen puolueen kärjestä jäi nelostilalle Perussuomalaiset, jotka eivät käyttäneet äänioikeuttaan, vaan jättivät äänestämättä. Perussuomalaisten prosentit olivat koko maan kannatusprosentteina vain 11,1% ja Pohjois-Savossa 10,0%.

Pohjois-Savon Hyvinvointialueen aluevaltuutetuista sai eniten ääniä Lapinlahden Kristillisdemokraattien Sari Essayah (3932). Toisena Varkauden alueen Sosiaalidemokraattien Hannu Tsupari (2405) ja kolmantena Kiuruveden Keskustan Markku Siponen (1351).

Kuopiossa eniten ääniä saaneista ylsi sijalle 4, Perussuomalaisten Minna Reijonen (1299) ja viidenneksi Keskustan Antti Kivelä (1205).

Synergiaa tasavertaisuuden ja palvelujen edistämisessä

Sote-hallinnon uudistus koskee meitä kaikkia Suomen kansalaisia. Poliitikot ovat tehneet uudistusta pitkään ja hartaasti. Uudistuksella pyritään yhdenmukaistamaan Sosiaali- ja Terveydenhuollon sekä Pelastustoimen palveluita. Aluevaltuutetun oppaassa mainitaan tavoitteiksi myös palveluiden ja ammattitaitoisen henkilöstön saavutettavuuden parantaminen. Eikä terveyserojen ja menojen minimoimista, suomalaisten ikääntymistä ja matalaa syntyvyyttä ole jätetty huomiotta.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot on nyt valittu koko maahan, vaikkakin matalilla äänestysprosenteilla.

Uudistuksen myötä entisiä maakuntia mukailevat hyvinvointialueet aloittavat Sosiaali- ja Terveydenhuollon sekä Pelastustoimen järjestämisvastuullisina 1.1.2023.

Hyvinvointialueita on muodostettu kaikkiaan 21. Toimintojen järjestelyt alkavat heti vaalien jälkeen ja aikaa on ensi vuoden alkuun. Pääasiallinen Hyvinvointialueiden toimintojen rahoittaja on Suomen valtio.

Sosiaali- ja Terveydenhuolto sekä Pelastustoimi toimivat itsenäisesti hyvinvointialueilla. Toimivat yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkivat tarvitsemansa ostopalveluina.

Aluevaltuutetun oppaassa mainitaan Pelastustoimen olevan rinnakkainen ja itsenäinen toimiala Sosiaali- ja Terveystoimen rinnalla. Hallinnon uudistajat pohjaavat siten yhdenmukaista ja laadukkaampaa palvelua.

Opas mainitsee Sote-uudistuksessa huomioidun myös Pelastustoimen järjestelmien ja toiminnan kehittäminen poikkeusoloja kestäviksi.

Sosiaali- ja terveyspuolella on 41 eri tietoteknistä järjestelmää, joiden yhteensovittamisessa Hyvinvointialueiden aluevaltuustoilla riittää yhteensovittamista.

 

 

 

Teksti: Anu Piironen
Kuva: vaalit.fi
Lähteet: Pshva/Sosiaali-ja terveysministeriö/Aluevaaliopas, Savon Sanomat digi, Yle vaalitulosilta ja Yle.fi