Erikoisen talven moninaiset vaikutukset

Lumen ja sulamisveden vuorottelulla talven aikana on ollut vaikutuksia metsänpohjiin ja eliöstöön.

Jokainen meistä on varmasti tehnyt kuluneen talven aikana havaintoja poikkeavista olosuhteista luonnossa. Vuosittaisia eroja lämpötiloissa on paljon, mutta tämä talvi on ollut keskimääräistä selvästi lämpimämpi. Tammikuun keskilämpötila Kuopiossa vertailujaksolla vuosina 1981-2010 oli -9,3°C, vuonna 2019 -12,1°C ja nyt tammikuussa 2020 -1.3°C (Ilmatieteenlaitos 2020). Sama trendi oli havaittavissa myös joulukuussa. Sademäärissä erot ovat maltilliset, mutta lämpötilasta johtuen osa sateesta on tullut tänä talvena vetenä. Petosen Lehti otti selvää, mistä on oikein kyse. Tiina Heinonen Kuopion Luonnon ystäväin yhdistyksestä avaa meille tilannetta:

– Nyt ilmenevä lauha talvi sopii meneillään olevaan ilmastonmuutokseen, mutta yksiselitteisiä vastauksia ilmiöstä on yhden talven perusteella hyvin vaikea antaa. Pitkällä aikavälillä Suomessa voi tapahtua muutoksia ilmastovyöhykkeissä. Kuopio sijaitsee eteläboreaalisen vyöhykkeen yläosassa ja ilmastonmuutoksen myötä sen raja voi siirtyä pohjoisemmaksi.

Syvällä olevien juuriensa ansiosta puut kestävät lauhaa säätä ja lämpötilan vaihteluja melko hyvin. Osin roudaton maa voi Kuopion alueellakin altistaa myrskytuhoille, mutta toisaalta tykkylumen aiheuttamat vauriot voivat olla normaalia pienempiä vähäisestä lumimäärästä johtuen.

– Ilmaston muuttumisesta pidemmällä aikavälillä kertoo metsissämme nyt paremmin viihtyvä tammi, jota linnut levittävät pihoista ja puistoista. Toinen ”puutarhakarkulainen” vaahtera on levinnyt jo Kuopiossakin tammeakin paremmin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kokonaisuudessaan puuston jakaumaan, jossa lehtipuut pärjäävät havupuita paremmin.

Lauhtuvasta ilmastosta kärsiikin eniten kuusi, joka voi joutua merkittävän tuholaisvaikutuksen kohteeksi. Lauhan talven ja lämpimän kesän yhteisvaikutuksesta tuholaislajien, kuten kirjanpainajan, kohdalla mahdollistuu toisen sukupolven kasvu. Keski-Euroopassa metsätuhoja aiheuttava tuholaislaji havununnakin voi yleistyä, kertoo Heinonen.

 

Lumettomuus sekä lauhan ja pakkasen vuorottelu haasteena luonnolle

Lumettoman ajan lyheneminen ja sateisuuden lisääntyminen kuormittavat vesistöjä ja vaikuttavat siten kalakantoihin. Jääkannen ja tuulen sekoittavan vaikutuksen puuttuessa vedet myös jäähtyvät normaalia viileämmäksi syvälle saakka. Tämän seurauksena lämpöä hakevat kalat, kuten kuha, voivat painua normaalia syvemmälle.

– Lauha talvi on sotkenut monien eliöiden luontaista käyttäytymistä ja ravintoverkkoja. Kasvien kannalta lumettomuus on suuri ongelma, sillä lumipeite suojaa kasveja ja tasaa lämpötilojen vaihtelua. Matalista varpukasveista erityisesti mustikka ja kanerva tarvitsevat lumen suojaa pakkasia vastaan. Lumettoman talven jälkeen mustikat voivat olla kituliaita sekä kukinta vähäisempää, joten marjojakin voi tulla vähemmän. Puolukka selviää lumettomasta talvesta mustikkaa paremmin, Heinonen selventää.

Lauha alkutalvi taas puolestaan pidentää kasvien kasvukautta. Kasvit alkavat puskea uusia silmuja, jotka sitten pakkasten tultua kärsivät. Pitkään kosteana ollut maanpinta voi myös jäätyessään tehdä suotuisat olosuhteet erilaisille kasvi- ja sienitaudeille.

– Kasvukauden pidentymisessä voisi sen sijaan olla positiivisiakin puolia ainakin maanviljelyssä, maissia kasvatetaan nimittäin jo Kuopion seudulla, kertoo Heinonen.

 

Muuttomatkoja ei tehdä ja suojaväri ei suojaakaan

Vaikka linnuista ainakin mustarastas, peipot ja hippiäinen voivat periaatteessa hyötyä lauhoista keleistä, ajoittaiset kovat pakkaset hankaloittavat niiden ravinnon hankintaa. Lämmin alkutalvi voi saada jotkut muuttavista lintulajeista jopa jättämään muuttomatkan kokonaan väliin.

– Talven jatkuessa näille linnuille ei kuitenkaan ole tarjolla riittävästi syötävää. Jotkut linnut voivat aloitella pesintäänsä myös liian aikaisin, jolloin jälkeläisten selviäminen on heikompaa, Heinonen listaa ongelmia.

Päivän pituuden mukaan suojavärityksensä talveksi vaihtaville nisäkkäille, kuten metsäjänikselle, lumikolle ja kärpälle, lumettomat talvet voivat koitua kohtaloksi. Metsissä juoksentelevat eläimet loistavat kirkkaan valkoisena lumettomassa metsässä ja riski joutua saaliseläimen hampaisiin on suuri. Myös hiirille ja myyrille lumi tarjoaa suojaa paleltumiselta ja pedoilta.

– Pitkät sateet ja sitä seuraavat pakkaset jäädyttävät maanpinnan ja vaikuttavat maaperän ekosysteemiin nostaen siellä eläviä matoja pintaan. Maan pinnalla pakkasessa madot eivät pärjää, mutta voivat toimia toisaalta ravintona hyönteissyöjälinnuille. Punkkeja on jo havaittu eteläisessä Suomessa, mutta Kuopion korkeudella nämä ovat vielä pysyneet piilossa.

Lumettomuuden ja keväisten sulamisvesien ollessa vähäisiä hyttysille ei ole riittävästi suotuisia lisääntymisympäristöjä, joten kesän hyttyspopulaatiosta voi tulla täten pienempi.

– Kuopiossa lunta on, joskin normaalia vähemmän, joten on todennäköistä, että ainakin joitain hyttysiä riittää seuraksi myös ensi kesänä, veikkaa Heinonen.

 

Antikkalaa koskeva vesitalouslupa

Itä-Suomen aluehallintovirasto on 3.3.2020 antanut päätöksen koskien veden ottamista Iso-Valkeisesta lumetuskäyttöön ja vedenottolaitteiden rakentamista. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys on prosessin aikana jättänyt Itä-Suomen aluehallintovirastolle muistutuksen sekä vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle. KLYY on jättämissään asiakirjoissa korostanut:

    • vaikutuksia läheiseen Natura-alueeseen ja lähistöllä kasvavaan direktiivilajiin (hajuheinä)
    • noroja ja niiden suotuisan suojelutason määrittelemisen tarvetta Kuopiossa
    • vaikutuksia uhanalaiseen ja osin puutteellisesti tunnettuun nykyisen rinteen sienilajistoon
    • tarvetta tehdä viherhäiverusokkaalle erityisesti suojeltavan lajin esiintymän rajaus sekä laatia alueelle hoitosuositus lajin säilymisen turvaamiseksi

Kyse on siis vanhojen metsien ja niiden lajiston suojelusta. Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 12.3.2020 päätettiin jättää valitus vielä harkintaan, koska asiakokonaisuus on monitahoinen ja valitusaikaa on 9.4 saakka. KLYY on kuitenkin edelleen huolissaan jo aiemmin prosessin aikana jättämissään muistutuksissa mainituista asioista.

 

Tapahtumia:

KLLY järjestää loppukevään/kesän aikana useita vieraslajitalkoita. Kesällä tulossa on myös Luonnonkukkien päivän retki 14.6. sekä Lepakkoretki 26.8. yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. 

Lisätietoa toiminnasta saa nettisivuiltamme osoitteesta https://www.sll.fi/kuopio/ sekä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen Facebook sivuilta

 

Teksti ja kuva: Pirjo Kiiski

Comments are closed.