Skip to main content

Tällä viikolla  12.-18.9.2022 Kuopiossakin vietetään Hävikkiviikkoa. Hävikkiviikko on osa Kuluttajaliiton Hävikkifoorumia, joka on alkanut Kuluttajaliiton hankkeena 2020. Hävikkifoorumi päättyy 2023. Hävikkifoorumi on pyrkinyt hankkeen tiimoilta saamaan ihmiset havahtumaan ja tiedostamaan omassa arjessaan hukkaan heitetyn ruoan, hävikin ison määrän.

Euroopan Unioni on asettanut jäsenmailleen elintarvikejätteen seurantavelvoitteen vuonna 2019.

Kuluttajaliitto on kutsunut mukaan ruoka-alalla toimivia yrityksiä, yksityisiä ja kunta-alan yhteisöjä. Hankkeen tavoitteena on vähintään puolittaa ruokahävikki 2030 loppuun mennessä.

Aterioidessaan voi ruokahävikkiä minimoida viikon jokaisena päivänä.

Hävikki on suurin kotitalouksissa

Hankkeessa mukana olevista, LuonnonvaraKeskus LuKe on toteuttanut ruokahävikin vähentämiseksi selvityksen. Tutkimuksessa on selvitelty kuluttajakäyttäytymisen ajureita ja muutoksia. Tutkijat ovat jäsentäneet niitä useampaan osaan: Asenteet ja motivaatio sekä toimintaympäristö ja tilannetekijät.

Ruokahävikillä ymmärretään kaikkea alunperin syömäkelpoista ruokaa, joka menee biojätteisiin. Siten Hävikkiviikolla pyritään kiinnittämään huomio omiin ruokatottumuksiin ja ruokahävikkimääriin kaikkialla, myös ravintoloissa, työpaikoilla, kaupoissa, päiväkodeissa ja kouluissa.

Jokaisen kannattaa miettiä ostotottumuksiaan jo kauppareissuilla. Ruokaa laittaessaan ja ruokalautaselle annostellessaan. Ruoan arvostus myös lisääntyy kun havahtuu huomaamaan, että lautaselta tyhjenee viimeinenkin ruokalusikallinen.

LuKen elintarvikejätteen seurantatutkimuksessa ruokahävikin määrä elintarvikejätteessä oli 326 miljoonaa kiloa vuonna 2020. Kotitalouksien osuus oli suurin, 120 miljoonaa kiloa, 33%. Tutkimuksen hävikkiympyrässä oli huomioitu myös elintarvikejätteen hävikki alkutuotannossa 11%, kaupassa 16%, teollisuudessa 23% ja ravitsemispalveluissa 17%.

Ruokahävikkimunakas eilisestä salaatista

Omiin asenteisiini ruokahävikin näkyvä määrä on monissa elämän eri tilanteissa vaikuttanut eri tavalla. Motivaatiota ruokahävikin vähentämiseksi on lisännyt peruselintarvikkeiden hinnan nousut. Peruselintarvikkeet valitsen kasvispainoitteisesti. Lihan, kanan ja kalan välillä valitsen edullisimman vaihtoehdon. Annostelen lautaselleni yleensä sen verran kuin syön. Vaikka teen usein ruokaa usemmaksi päiväksi kerrallaan, ei ruokahävikkiä omassa kotitaloudessa tule juuri lainakaan, hukkaan heitetyn ruoan muodossa. Bioastia täyttyy normiarjessa syömäkelvottomasta elintarvijätteestä, siis kasvisten ja hedelmien kuorista, ruodoista sekä kahvisuodattimen pusseista.

Hävikkiviikon kampanja kehoittaa viestimään hävikkivinkkejä somealustoilla. Antamaan ruokahävikkivinkkeinä esimerkiksi ruokaohjeita. Kauppareissujen vähentämiselläkin on katsottu olevan hävikin vähenemiseen suotuisat vaikutukset.

Viikon alkajaiseksi teen munakkaan, johon käytän viikonlopun tonnikala-tomaatti-omena-salaatin lopun, joka muuten ei maistuisi enää kovin freesiltä. Munakas antaa sille maukkaan pohjan ja bioastia säästyy salaattihävikiltä.

 

Anun Hävikkisalaattimunakas

Neljä kananmunaa, ruokalusikallinen vehnäjauhoja, hippunen suolaa ja mustapippuria, loraus maitoa tai vettä ja salaatinjämät, pannulle rypsiöljyä.

Sekoita kaikki ainekset, kypsennä hetki hellalla täydellä teholla ja anna kiinteytyä pienimmällä teholla ihan omassa rauhassa. Hävikkisalaattimunakas maistuu lämpinä ja kylmänä.

 

Teksti: Anu Piironen
Lähde: Luonnonvarakeskus LuKe