Jynkän arkkitehtuurikävelyllä

 

 

Kolmisenkymmentä arkkitehtuurista kiinnostunutta kokoontui Jynkän koululle sunnuntaina 29.9.2019 aloittaakseen kävelykierroksen arkkitehti Leo Kososen johdolla. Aluksi pohdittiin Jynkän keskustan tilannetta, kuinka sitä voisi kehittää siihen suuntaan, että se voisi toimia asukkaiden olohuoneena. Nykyään kaupunginosia suunnitellaan ajatuksella, että keskustassa on alue, jossa voi kokoontua eri-ikäisiä lapsista vanhuksiin,vaikkapa vain seurailemaan, ketä paikalla on. Lasten leikkivälineet ja istuinryhmät houkuttelevat jäämään alueelle, eikä vain pikaisesti hoitamaan pakolliset kauppa-asiat.

 

 

Jynkkä on jakautunut erilaisiin vyöhykkeisiin ja niinsanottuihin soluihin. Ydinalue ulottuu 300 metrin vyöhykkeelle. Se on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vyöhykettä ja esimerkiksi pienet paikalliset liikkeet sillä alueella vetävät asiakkaita. Alueen ulkopuolella matka ilman autoa katsotaan jo vaivalloisemmaksi. Se on julkisen liikenteen reittien aluetta. Kolmas vyöhyke on autoilevien vyöhykettä. Kaupaksi suunniteltu rakennus Leirikyläntiellä on ydinvyöhykkeen ulkopuolella. Se ei pärjännyt enää automarkettien valmistuttua Kuopioon, koska autoilevat siirtyivät asioimaan suuremman valikoiman marketeissa.

Jynkän asuinalueen rajat ovat suhteellinen käsite. Ihmisten puheessa alueet voivat olla nimeltään muita, kuin mitä tilastollinen nimitys on. Missä menee Jynkän ja Leväsen raja, missä Petosen ja Jynkän rajat? Asuinalueen solut saatavat raja-alueilla olla häilyviä, kuten vyöhykekartastakin näkee.

Jynkässä on paljon pienille tonteille rakennettuja omakotitaloja, jotka sijaitsevat todella lähekkäin toisiaan. Piha-alueet ovat pieniä.

– Nämä asumismallit ovat pidettyjä ja niissä asutaan yleensä pitkään, Kosonen toteaa.

Leikkialueet ovat kaupunginosille tärkeitä. Kun alueelle muuttaa lapsiperhe, tärkeimpiä kriteerejä ovat päiväkodin, koulun, kaupan ja leikkipuiston läheisyys. Näiden lisäksi Jynkästä löytyy myös nuorisotila Monari ja kirjasto. Alueella on myös oma apteekki, ravintoloita, eläinlääkäriasema ja muita palveluja.

Jynkkään on rakennettu paljon myös kaksikerroksisia pientaloja. Asuntomessualueelta löytyy arkkitehdin suunnittelema tekolampi. Lammen ympäristössä näkee hyvin messualueen rinnerakentamista.

       

– Jynkän mäkisyys asetti arkkitehdeille omat haasteensa, sillä tänne ei voi mihin vaan toteuttaa tavallista tasamaarakentamista. Mäkisyydellä on vaikutuksensa myös siinä, että linnuntietä matka kaupalle voi olla lyhyt, mutta käytännössä raskas toteuttaa, kertoo Kosonen.

 

Keskustelua herätti joukkoliikenteen aikataulut ja linja-autojen pitkät kiertomatkat. Pyöräily koettiin helppona liikkumisenmuotona myös talvella. Toiveena olisikin saada myös Jynkkään Vilkkupyöriä.

Kososen mielestä yksi alueen rikkauksista on se, että aivan vieressä on upea luonto, kuten Aittolampi. Hän heittää ilmoille ajatuksen, voisiko kevyenliikenteenväylää rakentaa kulkemaan upeiden luontomaisemien keskelle aina Rauhalahteen saakka.

 

Teksti ja kuvat: Pirjo Kiiski

Comments are closed.