Skip to main content

Edelleen kehittymässä olevien maiden saaminen lähemmäksi tasa-ja ihmisarvoista maailmaa tuntuu olevan pitkäkestoisessa juoksussa. Kehitysmaiden auttaminen oppimaan ja auttamaan itseään on hidasta.  Autettavien maiden päättäjien intressit kehitysmaissa suuntautuvat usein ihan muualle kuin koulutuksen ja terveyden edistämiseen, joka toisi kansalaisille lisää hyvinvointia.

Montako miljoonaa asukasta tulisi onnelliseksi, jos maailman eri maanosissa  sotatarviketeollisuuteen ja sotakalustehankintoihin varatuilla budjeteilla ruokittaisiin, rokotettaisiin ja hoidettaisiin vasta kehitysvaiheessa olevien maiden hätää kärsiviä. Hyvinvoinnissaan kehittyneissä maissa on edes hitunen hyvää tahtoa yrittää tehdä asialle jotakin.

Suomen ulkoministeriö pyrkii Agenda 2030-ohjelmallaan osallistumaan globaalisti hyvinvoinnin edistämiseen.

 

Köyhyyden ja nälän poistaminen

Ulkoministeriön Agenda 2030-ohjelma pyrkii kestävään kehitykseen ja toteuttamaan ihmisille tasa-arvoisen olemassaolon mahdollisuuksia ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa.

Suomi tukee toiminnassaan Agenda2030 toteutumista kotimaassa ja ulkomailla.

Ohjelmaan on luokiteltu 17 tavoitetta, joista ensimmäisinä ovat köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta. Viidentenä Suomen kehityspolitiikan agendalla on sukupuolten välinen tasa-arvo sekä tyttöjen ja naisten oikeudet. Demokratian edistymisen ohella ohjelmassa niitä painotetaan eniten.

Naiset ja tytöt ovat edelleen vuonna 2022 maailman useimmissa ja väestörikkaimmissa maissa erityisen huonossa asemassa.

Väestönkasvu ei korreloi mitenkään elämän olosuhteiden kehittymisen kanssa. Ihmisten koulutusta, terveyttä ja hyvinvointia lisäten. Lukuisissa maissa yhteiskunnan retuperäiset olosuhteet estävät koulutuksen saamisen, tiedon kasvun ja oppimisen edellytykset. Monet maat vain junnaavat takapajuisina vuosikymmenistä seuraaviin.

Kehittymättömissä maissa, joissa koulutus olisi kaikkein tärkeintä, sitä ei painoteta vieläkään tärkeimpänä asiana. Nälkäiset lapset raatavat toisarvoisissa tehtävissä, huolehtivat huonoissa olosuhteissa pienemmistään, tekevät lapsille sopimattomia töitä, eivätkä pääse kouluihin oppimaan. Siihen, että oppii auttamaan itse itseään tarvitaan koulusivistystä ja tietoa.

Pitkäkestoinen köyhyys ja yhteiskunnan kehittymättömyys juontaa juurensa valtioiden erityisen huonoista hallinnoista, tietämättömyydestä, valtion budjetin suuntaamisesta vääriin asioihin ja demokratian puutteesta.

Maapallon katastrofaalisuutta voisi tarkastella tilastolukuina. Esimerkiksi ruoan puutteen jai aliravitsemuksen tilastona. Huono-osaisten ja epätasa-arvoisten ihmisten lukumäärä kauhistuttaa. Numerot vievät herkästi mukavuusalueen ulkopuolelle lukematarkan todellisuuden edessä.

Helmikuussa, 18.2.2022 Worldometersinfon tilasto kertoo ko. päivän aikana olevan

nälkään kuolleita ihmisiä     15 103.

Aliravittuja ihmisiä     858 597 493.

Ylipainoisia              1 723 206 709.

Ilman vesiresursseja    784 469 588.

Lukumääreet muuttuvat joka hetki. Katsohan mikä on aliravittujen osuus tänään 11.3. 2022

Teksti:

Anu Piironen

Lähde: Agenda2030-ohjelma/UM ja worldometersinfo