Kuopion puutalot katosivat rymisten 1970-luvulla

Tässä Hatsalankadun junaradan puoleisessa päässä sijaitsi vielä 1970 –luvulla puutalokortteli Pikku Pietarin pihan tyyliin. Nyt paikalla on mm. rakennusyhtiö NCC:n ja Metsäliiton konttorikiinteistö; viereisellä työmaalla urakoidaan kuumeisesti Niiralan Kulman asuin- ja toimistorakennusta. Sen alta purettiin viime syksynä puolitoistakerroksinen kivitalo, jossa aiemmin toimi mm. silloisen Kuopion Sähkölaitoksen laitekorjaamo. Taustalla nousee Kuopion Portin tornitalo.

Petosen Lehden toukokuun 2019 numerossa on arkkitehti Heikki Tegelmanin haastattelu, jossa hän muistelee eteläisen Kuopion rakentumista 1980-luvun puolivälistä lähtien. Heikkiä kuunnellessa mieleeni juohtui vuosikymmenten takaiset ajat, jolloin Kuopion keskustasta purettiin vimmaisesti lähes kaikki vanhat puutalot. Purkulistan ulkopuolelle jätettiin vain muutamat rakennushistoriallisesti merkittävät kiinteistöt.
1970-luvulla alkanut ja vielä seuraavalle vuosikymmenelle jatkunut purkuvimma herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tunteita. Osa oli asiasta hyvillään, saatiinhan näin kaupunkia rumentavat rötisköt pois silmistä. Toiset taas vuodattivat tuntojaan mm. lehtien yleisönosastoissa, heidän mielestä talot olisi ehdottomasti pitänyt säilyttää.

Työskentelin noihin aikoihin MTV:n Erikoistoimituksen tuottaman Maakuntakatsauksen Kuopion kirjeenvaihtajana. Niinpä tartuin aiheeseen nuoren toimittajan innolla ja sain myytyä juttuideani toimituspäällikkö Esko Tommolalle.
Pienen hakemisen jälkeen löysin kuin löysinkin arkistoni kätköistä jutun käsikirjoituksen otsikolla ”Kuopion puutalot katoamassa”. Marraskuun 24. vuonna 1980 päivätyn tekstini spiikki kuului näin:

”Kuopiossa puretaan tänä vuonna ennätyksellisen runsaasti vanhoja puutaloja. Kaupunki ja yksityiset kiinteistönomistajat purkavat satoja puutaloasuntoja lähinnä ydinkeskustan alueelta, näin katoaa osa sitä Kuopiota joka vielä kuusikymmentäluvulla toi mieliin Aapelin Pikku Pietarin pihan ahtaine sisäpihoineen.
Purettujen talojen tilalle ei kuitenkaan nouse uusia asuintaloja, ei ainakaan kaupungin rakennuttamana. Kuopion kaupunki ei nimittäin omista keskustan alueella rakennusmaata kuin nimeksi, joten asunnot on rakennettava sinne mistä maata löytyy – eli keskustan ulkopuolelle.
Vanhoja taloja purettaessa on vaarassa kadota myös historiallisesti merkittäviä rakennuksia. Hiljattain julkistettuun talojen suojelulistaan sisältyykin kohteita, joiden toivotaan välttyvän purkutuomiolta. Tuota suojelulistaa huomattavasti pitempi on kuitenkin luettelo purettaviksi määrätyistä taloista. Kaupunginhallituksen hyväksymä purku- ja tyhjennysohjelma jatkuu vuosikymmenen puoliväliin ja sisältää lähes 350 puutaloasuntoa.”

Haastateltaviani olivat jutussa tutkija Timo Niiranen ja asuntotuotantosuunnittelija Erkki Karvonen. Sitä mitä miehet ääninauhalle vastailivat, en tietenkään kirjannut ylös; todennäköisesti jotain virkamiesjargonia.
Olipa noihin aikoihin ehdoteltu jopa Kauppahallin purkua, mutta siihen ei luoja paratkoon onneksi ryhdytty. Entisen Anttilan, nykyisen Vihtorin paikalla sijainnut upea Saastamoisen Kulma sen sijaan sai tylyn purkutuomion. Tämän vuonna 1882 valmistuneen rakennuksen poistamista torin nurkalta vastustettiin arkkitehtienkin toimesta voimakkaasti, mutta turhaan.

Toivoa sopii, että nykyiset ja ennen kaikkea tulevat päättäjät ovat edeltäjiään viisaampia ja jättävät vanhat rakennukset rauhaan tulevien sukupolvien ihasteltaviksi.

 

Heikki Kokko

Comments are closed.