Skip to main content

Tähän aikaan vuodesta pölyttävien hyönteisten elämä on vilkkaimmillaan. Kukkakedoilla käy aikamoinen vilinä. Hunajan upeat terveysvaikutukset toki tiedetään, mutta meden keräämisen ja pesän rakentamisen yhteydessä mehiläiset tuottavat muutakin terveydelle arvokasta materiaalia.

Apiterapialla tarkoitetaan terveyden hoitamista mehiläistuotteilla, kuten hunajalla, siitepölyllä, pergalla, propoliksella, mehiläisvahalla ja mehiläismyrkyllä.

Joissain maissa apiterapia on hyväksytty osaksi terveydenhuoltoa. Suomessa se ottaa vasta ensi askeleitaan. Täälläkin on kuitenkin kokemusta esimerkiksi hunajan käytöstä yskän lievityksessä sekä haavojen ja palovammojen hoidossa.

Mehiläinen osoittautuukin varsinaiseksi luonnon monimestariksi; se rakentaa geometrisesti täydellisiä kennoja toukille, valmistaa sopivat rakennusaineet, hoitaa ja ruokkii jälkeläisiä ja emoja sekä uurastaa taukoamatta suunnistaen, etsien ravintoa samalla toisille mehiläisille viestittäen.

 

Pörriäisen vasusta poimittua

 

Mehiläiset keräävät siitepölyä kukista toukkiensa ravinnoksi. Ne kuljettavat pölyn pesään takajalkojensa siitepölyvasuissa. Mehiläishoitaja voi kerätä siitepölyä pesään asetettavalla kerääjällä, johon siitepöly tippuu mehiläisen palatessa pesään.

Siitepölyrakeet ovat erivärisiä riippuen alueen kasveista. Siitepöly on hyvin kokonaisvaltaista ravintoa. Sen käyttö lisää elinvoimaa ja virkeyttä, parantaa ruuansulatusta, lisää suorituskykyä urheilussa, auttaa pitämään muistia kunnossa, hidastaa ikääntymistä, parantaa anemiaa ja vähentää siitepölyallergian oireita siedätyshoidossa. Mehiläisten keräämät siitepölyrakeet sisältävät mm. B- ryhmän sekä A-, C-, D- ja E-vitamiineja, runsaasti eri mineraalia, beetakaroteenia, lesitiinä, koliinia, rasvahappoja sekä 22 aminohappoa. 35 % siitepölyn painosta on myös laadukasta proteiinia. Sopiva päiväannos siitepölylle on pari teelusikallista. Etenkin siitepölyallergisten kannattaa aloittaa käyttö varovasti.

Mehiläisen leipomaa

 

Perga eli mehiläisleipä on mehiläisten säilömää siitepölyä. Varastoidessaan siitepölyseosta kennoihin mehiläiset sekoittavat siihen entsyymejä, jotka saavat aikaan maitohappokäymisen. Käyminen ansiosta siitepölyn sisältämät ravintoaineet ovat pergassa helpommin elimistön hyödynnettävissä.

Pergaa pidetään terveydelle vielä siitepölyäkin arvokkaampana. Perga sisältää esimerkiksi tryptofaani-aminohappoa, jolla on tärkeä vaikutus ihmisen mielialalle. Mielihyvähormoniksikin kutsuttu serotoniini muodostuu juuri tryptofaanista. Moni käyttää pergaa elinvoiman lisäämiseen tai suorituskyvyn parantamiseen.

Pergaa voi nauttia samaan tapaan kuin siitepölyä. Sitä voi sekoittaa päivittäin muutaman teelusikallisen esimerkiksi puuron, jogurtin tai smoothien joukkoon. Pergaa voi myös napostella sellaisenaan vaikkapa välipalana.

Koska perga on siitepölyä, siitepölyallergikoille sen käyttöä ei voida suositella. Koska mehiläiset säilövät pergan medessä olevien maitohappobakteereiden avulla, siinä voi olla hyvin pieni botulismin vaara. Siksi sitä ei pidä antaa alle yksivuotiaille.

Medenkerääjän rakennuslaastia

 Mehiläiset keräävät puiden ja pensaiden silmuista siitepölyvasuihinsa hartsimaisia aineita, joihin ne sekoittavat pesässä rauhastensa eritteitä. Näin syntyy propolista eli kittivahaa, jolla mehiläiset tiivistävät pesäänsä. Propolis on siis luonnonmateriaalista tehty tiiviste, joka samalla parantaa mehiläisyhteiskunnan terveyttä.

Propoliksen ominaisuudet ja koostumus vaihtelevat sen alkuperäkasvien mukaan. Suomessa mehiläiset keräävät propolista muun muassa kuusen, männyn, pajun ja koivun silmuista. Propolis voi sisältää jopa 300 kemiallista ainetta, esimerkiksi balsamia, hartsia, terpeenejä, vahaa ja rasvahappoja.

Propolista on käytetty kautta mehiläishoidon historian kansanlääkinnässä flunssan oireiden lievittämiseen, pikku haavojen ja hyönteistenpistojen hoitamiseen sekä huuliherpekseen ja ienvaivoihin. Yleensä propolista myydään alkoholiin uutettuna. Tällöin sitä voi käyttää esimerkiksi suun ja nielun hoidossa siten, että propolistippoja sekoitetaan pieneen määrään hunajaa. Seos niellään, ja sen annetaan vaikuttaa kurkussa.

Emotoukkien hemmotteluruoka

 Mehiläistyöläiset valmistavat emotoukille erityistä ravintoa, emomaitoa, joka on ravintoarvoltaan erittäin rikasta. Emomaito on pesän ravintoaarre, jota Suomessa tuotetaan toistaiseksi vielä vähän.

Maailmalla emomaito tunnetaan esimerkiksi nimillä royal jelly tai gelée royale. Se sisältää runsaasti muun muassa proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, rasvoja, kivennäisaineita ja hivenaineita. Merkittävin emomaidon yhdisteistä on 10-HDA, jonka pitoisuuden mukaan hinta määräytyy.

Emomaitoa voi syödä sellaisenaan, hunajaan sekoitettuna tai kapseleina. Kosmetiikkateollisuudessa emomaito on erittäin arvostettu raaka-aine, jota käytetään kasvovoiteisiin tehostamaan niiden ihoa uudistavaa vaikutusta.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

 Mehiläisen pisto tuntuu niin häijylle, että myrkystä ei uskoisi olevan ihmiselle mitään hyötyä. Mehiläismyrkky on kuitenkin arvokas raaka-aine, jota hyödynnetään lääketieteessä ja kauneudenhoitotuotteissa.

Yleisimmät myrkyn sisältämät aineet ovat melittiini ja fosfolipaasi A2. Mehiläismyrkky laajentaa verisuonia, lisää kudosten verenkiertoa ja edistää kehon omaa kortisonin tuotantoa. Pieninä määrinä mehiläismyrkyllä on myös kipuja poistava vaikutus. Sitä käytetäänkin muun muassa kipuvoiteissa ja reumapotilaiden kivunhoidossa. On myös tutkittu, että mehiläismyrkyn melittiini tuhoaa tehokkaasti rintasyöpäsoluja.

Yleisin myrkyn lääketieteellinen käyttösyy on mehiläisallergian siedätyshoito.

Teksti: Pirjo Kiiski
Kuvat: Pixabay
Lähde: hunaja.net