Syötävää vai biojätettä?

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kotitalouksissa heitetään vuosittain syömäkelpoista ruokaa jätteisiin 20–25 kiloa henkilöä kohden. Tämä tarkoittaa, että joka viides ostettu ruokakassi päätyy roskiin eli noin sadan euron arvosta syötävää päätyy biojätteeksi jokaisen kotitalouden jäsentä kohden. Yllättäen juuri kotitaloudet ovat ruokahävikin tuottamisessa suurin tekijä, 33 prosenttia.

 

Selkeästi yleisin syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta. Ongelmana on, että tuotteen käyttökelpoisuutta ei uskalleta tutkia omin aisteihin luottaen, vaan se päätyy automattisesti roskiin. Parasta ennen –merkintä tarkoittaa, että valmistajan mielestä tuote näyttää ja maistuu parhaalta ennen pakkaukseen kirjattua päivämäärä. Ruoka voi siis olla täysin syömäkelpoista, jos se ei haise eikä maistu pahalta, ei ole homeinen tai sen rakenne ei ole muuttunut.

 

Erityisen tärkeää on, että kuluttaja ei katkaise tuotannon ja kauppiaan kylmäketjua. Elintarvikkeet säilyvät paremmin, kun niitä säilytetään kotioloissakin oikein.

 

  • Jäähdytä lämpimät ruuat aina ennen kylmäsäilytystä. Nosta keittoastia kylmään veteen tiskialtaaseen.
  • Säilytä kaikki tuotteet omissa suljetuissa astioissaan, jotta maut ja hajut eivät pääse sekoittumaan. Tuotteet voi suojata myös käärimällä ne kelmuun tai folioon. Näin estät myös elintarvikkeiden kuivumisen.
  • Tyhjennä avatut säilyketölkit kannelliseen muovi- tai lasiastiaan.
  • Jääkaapin ja kylmiön suositeltava lämpötila on alle +6 astetta. Pakastimen säilytyslämpötila on -18 astetta ja pakastuslämpötila -25 astetta.

 

 

Sama ruoka kyllästyttää

 

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten myös ostosten ja aterioiden suunnittelemattomuudesta. Ruokamäärää ei osata arvioida ja tähteitä ei kenties osata tai haluta hyödyntää. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, joka ehtii pilaantua ennen hyödyntämistä.

 

  • Tee kauppalista etukäteen. Näin vältyt heräteostoilta ja voit ostaa useamman päivän ruoat kerralla.
  • Kurkista jää- ja ruokakaappiin ennen kuin menet kauppaan.
  • Pidä kotona usein käytettyjen ja säilyvien ruokien varmuusvarastoa eli kotivaraa. Kun jokin tuote on lopussa, merkitse se heti puutoslistaan.

 

Muitakin syitä kelvollisen ruuan hylkäämiseen riittää. Useissa kotitalouksissa ruuan jääminen lautastähteeksi tuomitsee ylijäämän biojätteisiin. Ruuan liiallinen valmistaminen kerralla ja haluttomuus syödä samaa ruokaa useampana päivä, ovat yleisiä syitä pois heittämiselle.

  • Ruokailusta tähteeksi jääneen ruoan voi laittaa rasiaan, jäähdyttää ja säilyttää jääkaapissa ja lämmittää seuraavalle aterialle tai pakastaa myöhempää käyttöä varten.
  • Ruoantähteistä voi valmistaa vielä monenlaisia ruokia. Keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi.
  • Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera.
  • Kuivuneet leivät voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan.

   

 

Mikä myy – ja miten paljon?

Kaupoissa ruokahävikkiä syntyy vuosittain 57 miljoonaa kiloa, ja kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 prosenttia. Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa, kuten leivissä, hedelmissä ja vihanneksissa.

 

Syitä sille, miksi tuote on vaarassa joutua myymälästä ruokahävikiksi, on monta: tuote voi olla markkinoilta poistuva, rajattu kausituote, tuotteeseen ollaan tekemässä brändi- ja pakkausmuutoksia, tuotteesta on liikatuotantoa tai sitten tuotteen parasta ennen -päiväys lähestyy.

 

Tärkeintä kauppojen hävikin hallinnassa on tuotteiden menekin ennakointi mahdollisimman tarkasti ja se, että tilataan oikea määrä sellaisia tuotteita, joita asiakkaat kulloinkin haluavat ostaa. Kaupoissa hyödynnetään tilausautomatiikkaa, joka tekee ennusteet menekistä. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on vähentänyt hävikkiä, kun menekki on tasaisempaa ja ruoan hamstraus ennen pitkiä juhlapyhiä on vähentynyt.

 

Aina menekkiä ei pystytä arvioimaan, siihen vaikuttavat valmistusmäärissä sattuneet virhearviot, asiakkaiden epäsäännölliset ostotavat, omat tai kilpailijoiden kampanjat tai tuotteiden epäedullinen asettelu kaupan hyllyllä. Hävikin syntyminen voi johtua myös siitä, että myymälät panostavat laajaan valikoimaan voidakseen vastata asiakkaiden toiveisiin.

 

 

Asenteiden muutoksia

 

Parasta ennen -päiväykseltään vanhentuneiden elintarvikkeiden myynti on Suomessa täysin sallittua, mutta tietyt ruokakauppaketjut eivät sitä imagosyistä halua tehdä. Kuluttajat taas voisivat omalta osaltaan auttaa vähentämään ruokahävikkiä suosimalla juuri niitä punalaputettuja alennustuotteita. Omia päähänpinttymiäänkin on ajoittain hyvä tarkastella – ”Miksi yksinäiset banaanit eivät kelpaa minulle, tekeekö nipussa ostaminen niistä parempia?”

 

Kaupat voivat luovuttaa myymättä jääneitä elintarvikkeita myös hyväntekeväisyyteen. Hävikkiruokaa voidaan hyödyntää lisäksi rehuna tai biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannossa. Esimerkiksi hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan tehdä liikenteen biopolttoainetta.

 

Valmisruoat ja einekset ovat kypsennettyä ja teollisuuden huolella jäähdyttämää ruokaa, joten niissä ei pitäisi olla kovin suurta terveysvaaraa. Silti valmisruokiin on laidasta laitaan merkitty nimenomaan viimeinen käyttöpäivä. Pakkausten päivämäärämerkinnän valitsevat ruokaa tekevät yritykset. Merkintöjä valvova Evira onkin kehottanut yrityksiä harkitsemaan, tarvitaanko viimeistä käyttöpäivää valmisruuissa, sillä parasta ennen -merkintäkin voisi riittää.

 

Parasta ennen Viimeinen käyttöpäivä
Parasta ennen –merkintä kertoo ajankohdan, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuutensa. Tuote on usein käyttökelpoinen vielä päiväyksen jälkeenkin. Tämä merkintä löytyy mm. maidosta ja maitovalmisteista. Viimeinen käyttöpäivä –merkintä kertoo päivän, jolloin elintarvike on viimeistään käytettävä. Viimeinen käyttöpäivä merkitään hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, kuten lihaan ja kalaan.

 

 

 

Teksti: Pirjo Kiiski

Lähde. havikkitieto.fi

Violetit kursiivit: martat.fi

Kuvat: Pixabay

Comments are closed.